Hansi Flickin johdolla Barcelona on uudistanut täysin tapansa prässätä vastustajia. Aiemmin passiiviseen aluepuolustukseen nojannut joukkue siirtyi kohti intensiivistä ja suunnitelmallista vastaprässiä, jossa pyritään riistämään pallo jo ylhäältä. Tämä muutos on ollut ratkaiseva Barcelonan rytmin ja pelitemmon kannalta. Flickin suunnittelemassa järjestelmässä avainpelaajat kuten Pedri ja Gavi toimivat prässin käynnistäjinä, katkaisten vastustajan rakentelun jo varhaisessa vaiheessa. Kyse ei ole pelkästään aggressiivisuudesta, vaan tarkoin ajoitetuista liikkeistä ja koko joukkueen yhteispelistä. Barcelonan perinteinen pallonhallinta ei kadonnut, vaan sitä tuettiin aktiivisella puolustamisella ja prässin kautta saadulla kenttäedulla. Tämä tyyli yhdistää elegantin pallonhallinnan ja energisen puolustuspelin, mikä tekee Barcelonasta vaikean vastustajan. Uusi prässimalli on lisännyt pelinopeutta, parantanut puolustusasennetta ja synnyttänyt lisää maalipaikkoja, osoittaen Flickin kyvyn yhdistää eri pelikulttuurit yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.
Flickin Barcelonassa ei ole yhtä pysyvää pelijärjestelmää – sen sijaan muoto elää tilanteen ja vastustajan mukaan. Yleisimmin käytössä ovat 4-2-3-1 ja 4-3-3 -muodot, mutta Flick on ottanut käyttöön myös epäsymmetrisiä variaatioita, jotka muuttuvat kesken pelin. Tämä reagointikyky tuo joukkueelle taktista etua. Laitapuolustajat voivat ajoittain toimia ylimääräisinä keskikenttäpelaajina tai tukea laitaa päällekkäisillä juoksuilla. Keskikenttäpelaajat liikkuvat rohkeasti kohti hyökkäyslinjaa, kun taas topparit osallistuvat syöttöralleihin ja jopa avaavat peliä laidoilta. Näin syntyy vaihtuvia rooleja ja paikkakohtaisia ylivoimia. Tämä dynaamisuus tekee Flickin Barcelonasta vaikeasti ennustettavan joukkueen, joka pystyy sopeutumaan vastustajan pelitapaan tehokkaasti. Joustavuus ei tarkoita kaaosta – päinvastoin, pelaajien roolit ovat tarkkaan määriteltyjä, ja jokaisella on selkeä vastuualue. Tämä tasapaino luovuuden ja kurinalaisuuden välillä on Flickin valmennustyylin ytimessä ja yksi syy Barcelonan taktiseen kehittymiseen hänen aikakaudellaan.
Barcelonan pelinrakennus Flickin aikakaudella on kokenut syvällisen muutoksen. Joukkue ei enää keskity vain hallitsemaan palloa horisontaalisesti, vaan pyrkii etenemään nopeasti ja tehokkaasti kohti vastustajan maalia. Topparit toimivat aktiivisina pelin käynnistäjinä – heitä rohkaistaan kuljettamaan palloa, etsimään linjojen välejä ja avaamaan peliä maata pitkin. Maalivahti Marc-André ter Stegenista on tullut olennainen osa rakentelua: hän toimii usein kolmantena topparina, luoden ylivoimia ja vapauttaen laitapuolustajat nousemaan. Tämän rakenteen ansiosta Barcelona pystyy murtamaan korkeaa prässiä ja siirtymään hyökkäykseen nopeasti. Rakenteluvaiheessa painotetaan älykästä tilankäyttöä ja pelirohkeutta, mutta samalla riskejä hallitaan tarkasti. Flick yhdistää Barcelonan klassisen pallonhallintaperinteen saksalaiseen järjestelmällisyyteen, luoden lähestymistavan, jossa puolustamisesta tulee lähtölaukaus hyökkäykselle. Tämä tekee joukkueen rakentelusta paitsi tehokasta myös arvaamatonta, mikä pakottaa vastustajat jatkuvaan valppauteen.